Kaukajärven alueen historiaa

Kaukajärvellä on ollut asutusta jo viikinkiaikana, alueella on siis pitkät perinteet. Keskiajalla, eli noin vuoden 1200 tienoilla, Kaukjärven seutu kuului Messukylään, joka puolestaan oli osa Pirkkalan Pitäjää. Tällöin elettiin Ruotsin vallan aikaa ja kristinusko tuli Suomeen.

1800-luvulla pienempiä maatiloja yhdistettiin ja alueella elettiin kartanoiden aikaa. Tämän jälkeen 1960-luvulla alueelle alettiin rakentaa kerrostaloja. Tähän päivään mennessä Kaukajärvestä on kasvanut ja kehittynyt kaunis ja viihtyisä kaupunginosa, jossa vehreä luonto ja rakennukset muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden.

1000-luku

SINIVIITTA SIEVÄ NEITI

Vilusenharjulla eli viikinkiaikaan pieni, vauras yhteisö. Mäellä kohosi muutama talo, joita asutti suuri suku. Oli orjia, palveluskuntaa, asemiehiä, seppiä ja muuta väkeä. Elanto saatiin karjasta, pellosta ja metsästä, rikkaudet koottiin turkiskaupalla. Ei ollut mitään mitätöntä väkeä tämä Kaukajärven ensimmäinen mahtisuku. Paidat olivat palttinaa ja päällysviitat värjättyä verkaa. Vaipan helmaa kiersi kirjonauha tai kimmeltävä brokadi, joka oli tullut kauppamiesten matkassa aina Bysantista asti.

Mitään halpaa sellainen koreus ei ollut. Miesten miekat oli taiten taottu ja niiden kahvat oli hopeoitu. Naisilleen nämä maailmaa nähneet miehet olivat hankkineet mitä hienoimpia pronssi- ja hopeasolkia, käätyjä, sormuksia ja silkkejä. Kaikki tämä tiedetään varmasti mittavien hautalöytöjen perusteella. Viehkeäksi salaisuudeksi sen sijaan jää, kuka oli siniviittainen, hopeakoruinen, vaaleahiuksinen nainen, joka sai loistavat hautajaiset joskus 900-1000 lukujen taitteessa. Häntä kutsutaan vain – Siniviitaksi.

1500-luku

SINIPUKUISIA SOTILAITA JA MUUTA VÄKEÄ

1200-luvulta Kaukajärvi oli osa Messukylää, joka puolestaan kuului Pirkkalaan. Juvan tila merkittiin maakirjoihin 1540, Haiharan kylä 1554. Käräjäkirjat juoruavat, että 1568 Haiharan Antti sai turpiinsa messukyläläiseltä Klemetti Turtolta. Nuhteettomille kaukajärveläisille rapsahti tuomioita myös noituudesta, lampaan heittämisestä järveen, nauris varkaudesta ja naapurin metsän kaskeamisesta.

1618 kolme haiharalaista ratsumiestä lähti Nuijasotaan. Tulivatko takaisin ehjinä ja terveinä, sitä emme tiedä. Sen sijaan tiedetään, että Juvan rusthollin varustama sotamies Juho Suutari menehtyi 1719 Norjan sotaretkellä tunturien nietoksiin.

1800-luku

SININEN NEITO

1800-luku Kaukajärvellä oli kartanoiden historiaa. Suurin ja kaunein oli tietenkin Haihara, joka kuuluu syntyneen jotenkin siten, että Ylinen, Keskinen ja Alanen vaihtelivat omistusta ristiin rastiin, kunnes kapteeni Anshelm Grahn vuonna 1872 onnistui ostamaan kaikki kolme. Kartanon elämä ihastutti ympäristöä aina 1900-luvulle asti. Täydelliseksi sen teki aito kummitus: sinipukuinen neito, jonka herkkää huokailua saatiin kuulla vielä 1970-luvulla. Vilusen kartanolla on mielenkiintoisen kirjava historia kartanona, mielisairaalana ja työtupana.

Vakaa viljelystila siirtyi talonpoikaissuvulta kunnallisneuvos Knut Stjernwallin omistukseen vuonna 1869. Isäntä oli mahtava ja aikaansaapa mies. Kansakoulu rakennettiin heti. Messukylän uutta kirkkoakin ehdittiin kartanon omista tiilistä rakentaa puoleenväliin ennen kuin kapitulista tuli rakennuslupa. Stjernvallia on kyllä kiittäminen siitä, että nämäkin tienoot sivistettiin vauhdilla! Nykyään molemmat kartanot kuuluvat Tampereen kaupungille.

1960-luku

VALKEAT TALOT HEIJASTUVAT SINISEEN VETEEN

1960-luvun alussa Haiharan maat myytiin rakennusmaaksi, ja nykyaika toi raivaustraktorit sekä nostokurjet Kaukajärven rantamaisemiin. Kaupungin viehättävin kaupunginosa alkoi nousta. Ensimmäisiä taloja olivat Sarasipi ja Koivukiuru. Koko vuosikymmen pidettiin vallan mahdotonta kiirettä. 1965 perustettiin Kaukajärviosuuskunta. Haiharan kansakoulu aloitti toimintansa 1966. 1967 alueella oli jo neuvola, lääkäri, pankki posti, kahvila ja lääkevarasto. Kaukajärven yhteiskoulu aloitti 1969. Onnikat 20, 22 ja 24 kuskasivat kaupunkiin.

1970- ja 80- luvuille tultaessa ei totisesti asetuttu lepäilemään. Kaukajärvi senkuin kasvoi, mutta kauniisti ja hallitusti. Sininen sydän, kirkasvetinen Kaukajärvi rantamaisemineen saneli rakentamisen ehdot. Kaiken ytimenä on luonto, ja rakennukset myötäilevät maisemaa jopa silloin kun niissä on korkeutta hyvinkin tornitalon verran. Ei Kaukajärvi mikään muurahaispesä ole. Rakentaminen on ollut väljää, ja väkeä on hillitty määrä. Vuonna 1970 asukkaita oli noin 2500, 1980 heitä oli 6800 ja 90-luvun puolivälissä noin 8000.

2000-luku

SINISIÄ AJATUKSIA

Joskus sitä ajateltiin, että tulevaisuus alkaa vuonna 2000. No – muutama raketti ammuttiin ja sitten maailma jatkoi entiseen malliin. Samoin Kaukajärvi: se jatkaa rauhallisesti ja vakaasti kehittymistään.Ehkäpä nytkähdys kuitenkin tapahtui, ja vauhti kasvoi, sillä Haiharankangas rakennettiin nopeasti uusin ja upein kerrostaloin. Kaukajärven Palvelukoti laajeni ja liikekeskus uudistui.

Kaukajärvi sai nopeasti puolentoistatuhatta uutta asukasta. Lähivuosina Kaukajärvellä mietitään kauneusarvoja. Keskisenkadun ympäristö ryhdistäytyy kaupunginosamme keskustaksi. Annala pääsi uudelle vuosituhannelle uusin hankkein. Kaiketi se tulevaisuus sittenkin tuli ja asettui asumaan tänne Kaukajärven sinivalkoisille seuduille.

2010-luku

Kaukajärven keskustan täydennys / uudelleenrakentaminen oli ja on edelleen vahvassa nousussa. Lemminkäinen Talo Oy rakensi Kaukajärviosuuskunnalle As Oy Tampereen Neilikka –nimisen asunto-osakeyhtiön, jossa on 37 asuntoa ja 1 liikehuoneisto.

Kyseinen yhtiö on kaikki huoneistot ovat vuokrakäytössä. Samaan kortteliin rakennettiin vanhojen purettujen kerrostalojen tilalle neljä muutakin kerrostaloa ja autohallin.

Historiaa lämmityksen osalta

Kaukajärviosuuskunta on ollut aikanaan Tampereen Kaukolämmön suurin lämpöasiakas. Myynti on ollut parhaimmillaan lähes 60 GWh/vuosi. Asiakassuhteen muodostumisessa on ollut monta vaihetta ja teknistä erikoisratkaisua. Kaukajärven ensimmäisten talojen suunnitteluvaiheessa ja valmistuessa vuonna 1965 Tampereen Sähkölaitoksella ei ollut mahdollisuutta tarjota kaukolämpöä alueelle, joten alueen talojen lämmittämiseksi Kaukajärviosuuskunta rakensi aluelämpöverkoston ja öljykäyttöiset lämpökeskukset.

Vuonna 1973 tuli seuraava tilaisuus tarjota kaukolämpöä, kun osuuskunnan hallitseman alueen laajentaminen Isolammen kaakkoispuolelle alkoi. Sopimus syntyi ja lämmöntoimitus osuuskunnan hallitsemaan ns. Annalan alueen kaukolämpöverkkoon aloitettiin siirrettävällä lämpökeskuksella.

Vuonna 1981 Kaukajärviosuuskunnan lämpöverkot liitettiin Sähkölaitoksen kaukolämpöverkkoon, kun kaukolämpöjohto Hervannasta Kaukajärvelle valmistui. Lämmöntoimitus vanhempaan ns. kanta-alueen lämpöverkkoon tapahtuu lämmönsiirtimien välityksellä.

Viimeksi vuonna 1999 lämmöntoimitussopimusta uusittaessa kirjattiin sopimuksen päättymispäiväksi 31.12.2010, ja sovittiin mm. että aluelämpöverkoston kunnossapito siirtyi kaukolämmölle 1.1.2005 alkaen.

Aluelämpöverkko Tampereen Kaukolämmölle

Kaukajärviosuuskunnan kaukolämpöverkosto ja osuuskunnan harjoittama kaukolämmön jakelutoiminta ovat siirtyneet Tampereen Sähkölaitokselle 1. tammikuuta 2011. Samassa yhteydessä Kaukajärviosuuskunnan lämpöasiakkaat siirtyivät Tampereen Kaukolämmölle.